keskiviikko 14. syyskuuta 2011

life is smiling at me

Oli hauskaa lueskelin tässä yks päivä vanhoja merkintöjä ja kuinka hirveesti oon kirjottanu sillee et en oo huomannu virheitä tekstissä. Vaikka kuinka monesti luen tekstin ennen ku julkasen sen, kai sitä tulee vaan sokeeks tälle tekstille. Tosiaan HIHIII~! joo... niin asiaan serurustelen jälleen, erään kokkolalaisen mieshenkilön kanssa joka on mua kolmisen vuotta vanhempi. Että juuh oon siks sekasin onnesta sun muuta x) hmmhmm~ nii joo ja tää kielikoru on ollu ihana mua kohtaan.... no ei oikeesti siin o reunas joku haavaki joka aina sillon tällön aukee tai on kipee ja sit siitä tulee verta. Tosin nyt jo mun kieli on ruvennu lopettaa tota turpoamistaan eli normaaliin päin kunhan se vaan kokonaan paranis ja pääsis vaihtaa tapin tohon ku toi on rasittava kun se on jnt 18mm pitkä tappi ja se on liian pitkä mun suuhun pystysuuntasesti.
Kouluunkaan ei mitään erikoista, vihdoin eilen tuli kankaat niihin penkinpäällisiin ja sain sit ne 4 kpl tänään tehtyäkkin, onneks. xD saa nähä mitä sitä huomenna joutuu tekemään mut onneks mennään iltapäivällä käymää koulusta jossain nii ei koko päivää mee koululla istuskellessa. Sit iltapäivällä äiti tuleeki hakee mua koululta ja mennään kohti kaustista hänen kämpille. Alottelen huomenna jo viikonloppua kun perjantaina ei oo koulua onneks :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti